Tiedän, että blogia seuraa joukko nuoria, joista osa on jossain elämän mutkassa ehtinyt kasvaa aikuisiksi (itse en ole tietenkään vanhentunut päivääkään… :) ). Haluan antaa teille muutaman ässän hihaan, kun suunnittelette ensimmäisiä itsenäisiä matkojanne.
1) Älä pelkää
Utelias asenne ja terve järki ovat reissussa lyömätön kaksikko. Niillä pärjää pitkälle. Toisin sanoen: Kokeile ja tutustu rohkeasti, mutta älä ole tyhmä. Maailmalla on paikkoja, joissa yhteiskunta kohtelee ihmisiä epätasa-arvoisesti ja se näkyy esimerkiksi rikollisuutena. Huijatuksi tai ryöstetyksi tuleminen on mahdollista kokeneemmallekin maailmanmatkaajalle. Kohteen turvallisuustilanteeseen voi tutustua esimerkiksi ulkoministeriön
matkustustiedotteiden avulla. (Tosin niitä lukiessa tulee usein sellainen olo, että meni minne vaan, tulee raiskatuksi, ryöstetyksi, kidnapatuksi, tapetuksi ja sitten vielä raiskatuksi. Nyrkkisääntö on, että jos matkustustiedotteessa sanotaan, että ”noudatettava normaalia varovaisuutta” on kohde yleensä tavallisen turvallinen.)
Omaa turvallisuuttaan voi lisätä yksinkertaisille toimenpiteillä. Ota matkavakuutus. Tee ulkoministeriön sivuilla
matkustusilmoitus, että sijaintisi tiedetään ja hätätilanteessa sinuun saadaan yhteyttä. Jos kohteenasi on Eurooppa, eurooppalainen sairaanhoitokortti takaa maksuttoman terveydenhoidon kaikissa EU-maissa. Kortti on maksuton ja sen voi tilata
täältä. Älä pidä kaikkia rahojasi samassa paikassa ja pidä huoli siitä, että hyvässä jemmassa on parin päivän hätävarakassa. Ota useampi kopio passistasi ja hajauta ne. Meillä on yleensä jokaisessa laukussa yksi. Kunnioita paikallista kulttuuria ja paikallisia tapoja. Jätä arvoesineesi kotiin. Jos kimmellät Intian kaduilla Luiska olalla, olet aika silmiinpistävä näky. Brasiliassa matkannut tuttumme oli saanut ohjeeksi pukeutua mahdollisimman pieniin vaatteisiin, että hänestä näkee heti, ettei tuolla ole mitään varastettavaa mukana.
Lähtökohtaisesti en suosittele nuorelle ihmiselle luottokorttia, mutta reissussa se on hätätilanteessa hyvä turva. Varsinkin, jos suunnittelet pidempää reppureissua. Esim. Diner’s Clubin kortissa ei ole ylärajaa maksulle eli sillä voit vaikka lennättää itsesi helikopterilla Suomeen, jos tarve vaatii. Tietysti se pitää jotenkin maksaa takaisin. Dinerilla on melkein joka lentokentällä myös lounge, jossa on mukava odotella naposteltavan äärellä, jos matkalle sattuu pitkät vaihtoajat. Master Cardissa ja Visassa on itsessään joitakin vakuutuksia (esim. lentojen peruuntumisten tai matkalaukkujen häviämisen varalle) ja ne käyvät maailmalla paremmin.
Lataa puhelimeen offline-kartta/ -karttoja ja tallenna varausnumerot sekä tärkeimmät osoitteet puhelimen muistioon. Meillä on aina lisäksi muovitaskussa tulosteet kaikista varauksista.
2) Pidä hauskaa
Kaverin tai kavereiden kanssa on hauskempaa! Muutama huomio kuitenkin:
Matkalla ihmisistä paljastuu uusia puolia. Et ehkä tiennyt, että kaverisi on aamulla superhidas lähtijä ja odottelet häntä sängynlaidalla istuen kolme varttia joka aamu. Tai että hän on tosi kiukkuinen nälkäisenä/ hänellä on surkea suuntavaisto/ hän tuhlaa rahojaan holtittomasti ja loppuloman joudut lainaamaan hänelle rahaa/ hän vihaa museoita, joita sinä taas haluaisit koluta/ teillä on erilainen ruoka- tai vuorokausirytmi… Varsinkin pitkällä reissulla ”puolivälin kilarit” kuuluvat asiaan. Kun ilma on puhdistettu kitarisoja tuuletellen, loppureissu sujuukin yleensä ihan mahtavissa merkeissä ja teistä tulee vieläkin parempia ystäviä.
Harkitse kuitenkin tarkkaan kenen kanssa lähdet ja kuinka isolla porukalla. Mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän mielipiteitä. Yhteistä suunnitteluaikaa ennen lähtöä ei pidä unohtaa ja isolla porukalla voi jakautua välillä osiin tekemään sitä mistä kukakin on kiinnostunut. Sisarus on usein loistava matkakumppani, olettehan eläneet pitkään saman katon alla ja oppineet toistenne tavat. Muista myös oma aika! Ystävän kanssa Lontoossa ollessa menin aamulla edeltä alakerran kahvilaan syömään nälkäkiukkuani pois ja ystävä tuli perässä, kunhan oli käynyt rauhassa suihkussa sekä kuunnellut musiikkia. Molemmat saivat hetken omaa aikaa ja tiiviit päivät yhdessä sujuivat hyvässä yhteisymmärryksessä.
Reissussa tutustuu helposti muihin matkalla oleviin. Hostelleissa on usein illanviettoja, joihin voi rohkeasti mennä mukaan (allekirjoittanut muistaa erityisen hyvin australialaisten järjestämän venäläisen illan Vilnassa). Vietnamissa tutustuimme saksalaiseen pariskuntaan ja intialaiseen naiseen yhteisillä retkillä. Arabiemiraateissa saimme itävaltalaisen ystävän, jonka ansioista matka oli entistäkin ikimuistoisempi. Olemme olleet aktiivisia C
ouchsurfing-yhteisössä ja tutustuneet sen kautta ihmisiin eri puolilta maailmaa. Yöpyminen toisten kotona ei ehkä ole kaikille, mutta meillä on siitä sekä majoittamisesta pelkästään positiivisia kokemuksia. Voisin kirjoittaa siitä joskus ihan oman juttunsa. Couchsurfingin kautta voi etsiä myös kohteessasi järjestettäviä tapahtumia, joihin voi osallistua tai paikallista ihmistä, joka olisi valmis esittelemään kotikaupunkiaan.
 |
| Siellä Vilnalaisessa hostellissa. Tämä ei ole se venäläinen ilta. ;) |
 |
Sohvasurffausta Amsterdamissa.
|
3) Näe ja koe
Suunnittelussa on kahta koulukuntaa: On niitä, jotka eivät suunnittele reissujaan juuri lainkaan. Totta onkin, että hyvin pärjää sillä, että on jokin kulkuväline millä pääset kohteeseen (esim. lentokone, laiva tai juna) ja edes ensimmäiseksi yöksi jokin nurkka minne käpertyä nukkumaan. Stressittömämpää on varata majoitus muutamaksi ensimmäiseksi yöksi. Sitten on meitä, joille suunnittelu on puoli matkaa ja jotka lukevat matkaoppaita kuin romaaneja, haluavat tietää maan/ kaupungin historiasta ja varaavat retkiä, ravintolaruokailuja ja museolippuja jo kuukausia ennen matkaa.
Jos sinulle ei ole niin justiinsa, mitä kohteessa tapahtuu vaan haluat enemmin vain fiilistellä ympäristöä ja mennä minne nenä näyttää, ei etukäteissuunnittelulla ole niin väliä. Jos taas tiedät mitä haluat, varaa ne tärkeimmät etukäteen. Siinä yleensä säästää sekä aikaa että rahaa.
Tärkeintä reissusuunnittelussa on tuntea itsensä. Jos inhoat museoita, jätä ne väliin. Berliinissä ei ole pakko mennä Brandenburg Torille, vaikka isäukko kotona käskisi. Tee matkoillasi sitä mistä nautit. Olet siellä itseäsi, et muiden mielipiteitä varten. Louvressa on ihan ok käydä katsomassa vain Mona Lisa ja painua sitten ulos. Curacaolla emme syöneet iguaanin lihaa tai limaista kaktuskeittoa, vaikka ne siellä ovat perinneruokia, koska emme halunneet.
 |
| Siellä yhdellä Torilla. Koska iskä käski. |
 |
| On ihan ok käyttää rahansa museoiden sijaan Disneyland-lippuun. |
Tykkään käyttää suunnittelun apuvälineenä
TripAdvisoria. Tutkin ensin yleiskatsauksen kohteesta ja mietin mikä olisi hauskaa. Esimerkiksi kesän reissun yhtenä kohteena on Amsterdam. Amsterdamissahan on niitä kanavia, sinne pitää päästä veneilemään. Veneily on kivaa. Sitten katsoin TripAdvisorista arvostelut kategoriasta ”veneretket” , valitsin meille parhaiten sopivan ja varasin sen. Tällä menetelmällä emme ole koskaan joutuneet pettymään, paitsi silloin, kun olemme olleet liian myöhään liikkeellä ja haluamamme aktiviteetti on ollut täyteen buukattu. Toinen inspiraation lähde on Mondo-lehti, jonka tilausta suosittelen matkakuumeisille varauksella: Joka kuukausi hirveästi idiksiä ja bensaa liekkeihin, se on kuin heroiinia narkkarille. :)
Panostaisin johonkin hyvään opaskirjaan (Mondolla on hyviä kaupunkioppaita, Otavan Kartta+ Opas on myös kätevä,
Lonely Planet on reppureissaajien raamattu).
Pallontallaajat on hyvä sivusto ja vertaistukiryhmä, jossa voi kysyä kokeneilta reissaajilta vinkkejä tai lukea olemassa olevia keskusteluja aiheista. Sieltä löytyy hyvin infoa budjettimajoitukseen ja ylipäätään budjettimatkailuun.
Instagram on hyvä paikka fiilistelyyn. Hae kohteesi hashtageilla tai paikkoja, joihin olet suuntaamassa. Big Day -laskurista (mobiililaitteelle tai ainakin iOs:lle) on ihanaa seurata päivien hupenemista kohti lähtöä.
Tervemenoa,
Ani
Ps. Edullisesta matkailusta kirjoitamme erikseen. Tässä kuitenkin muutama hyödyllinen linkki:
